Ensiapuvalmius työpaikoilla

Mitä työpaikan ensiapuvalmiudella tarkoitetaan?

Työpaikan ensiapuvalmiudella tarkoitetaan työpaikan kykyä tuottaa ensiapua erilaisissa tilanteissa. Tähän kykyyn vaikuttaa mm. yrityksen henkilöstön koulutus, ensiapuvälineet ja etukäteen sovitut ja harjoitellut toimintamallit. Milloin ensiapuvalmius on riittävällä tasolla onkin sitten jo toinen kysymys, johon vastaamme myöhemmin tällä sivulla. Työpaikalla tulee kuitenkin huomioida riittävällä tavalla ensiapu ja siihen liittyvät toimenpiteet erilaisissa tilanteissa. Oman työpaikan ensiapuvalmiutta voit itse lähteä rakentamaan alla olevan infograafin avulla tai miettimään sitä erilaisten kysymysten avulla.

Onko ensiapuvalmius kunnossa teidän työpaikallanne?

1. Onko työpaikalla tarpeeksi ensiapukoulutettuja ja onko heidän koulutuksensa riittävä, sekä ajantasalla? Onko koulutettuja varmasti tarpeeksi jokaisessa työpisteessä ja vuorossa? Entä onko ensiapukoulutettuja tarpeeksi myös lomien ja mahdollisten sairauspoissaolojen vuoksi?
2. Miten ensiapukoulutus pidetään riittävänä myös jatkossa? Koulutussuunnitelma?
3. Onko työpaikalla riittävä ensiapuvarustus erilaisiin tilanteisiin? Ensiapuvälineitä on oltava riittävästi, mutta liian useat erilaiset ensiapuvälineet voivat olla myös haitaksi tositilanteessa, kun käyttäjä ei osaa valita tarkoituksenmukaista välinettä.
4. Miten ensiapuvälineet pidetään ajantasaisena? Koska tuotteet menevät vanhaksi? Koska defibrilaattorin akut tulee vaihtaa?
5. Miten työpaikalla toimitaan erilaisissa ensiapua vaativissa tilanteissa, kuten onnettomuuksissa? Onko toimintasuunnitelmat tehty ja ovatko kaikki tutustuneet niihin? Entä harjoittelu?
6. Kuka tai ketkä vastaavat työpaikalla ensiapuvalmiudesta?

Mikä on riittävä ensiapuvalmius työpaikalla?

Laki ja asetukset ensiapuvalmiuden järjestämisestä työpaikoilla koskevat kaikkia yrityksiä ja työnantajia alasta riippumatta. Työpaikalla tehty työterveyshuollon selvitys määrittää työpaikkakohtaisesti ensiapuvalmiuden tarpeen ja sen tarvittavan laajuuden. Työpaikan ensiapuvalmiuden tarpeeseen vaikuttaa olennaisesti työhön sisältyvät riskit ja eri työt on jaettu tämän perusteella kolmeen riskiluokkaan.

Tapaturman riskiluokat työpaikoilla

Lähtökohtaisesti mitä enemmän yrityksessä on työntekijöitä, sitä enemmän ensiapukoulutettuja henkilöitä yrityksessä tulee olla. Pienissäkin yrityksissä alasta riippumatta tulee minimissään olla yksi ensiapukoulutettu työntekijä, sillä tapaturmia sattuu myös pienissä yrityksissä. Yleisesti voidaan todeta, että jokaisessa työpaikassa minimissään 5%:lla henkilökunnasta, tulee olla voimassa oleva ensiapukoulutus. Lisäksi työnantajan tulee huolehtia, että jokaisessa työvuorossa ja työkohteessa on vähintään yksi ensiapukoulutettu henkilö, mikäli työskentelevien henkilöiden määrä on alle 10.
Monissa ammateissa on kuitenkin perusteltua kouluttaa suurempi määrä kuin mitä on suositeltu, jotta ensiapuvalmius pystytään turvaamaan lomien ja muiden mahdollisten poissaolojen aikana. Lisäksi asiakaspalveluammateissa sekä tapahtumien yhteydessä on syytä mitoittaa ensiapukoulutettujen määrä siten, että pystytään huolehtimaan myös asiakkaista sairaskohtaus- ja tapaturmatilanteissa.  Niillä aloilla, joilla tapaturman riskiluokitus on korkeampi, tarvitaan enemmän ensiaputaitoisia henkilömäärään suhteutettuna.

Ensiapukoulutettujen määrä työpaikalla ja vaadittava ensiapukoulutus

1. Tapaturman vaara vähäinen;

• vähintään yksi ensiapu koulutettu työntekijä alle 10 henkilön työpaikoilla ja suuremmissa työpaikoissa yksi henkilö alkavaa 25 henkilöä kohden työvuorossa ja kussakin työpisteessä. Yleensä riittäväksi ensiapupätevyydeksi katsotaan voimassa oleva hätäensiapukoulutus, jonka pätevyyttä ylläpidetään kolmen vuoden välein suoritettavalla kertauskurssilla.

2. Tapaturman vaara ilmeinen;

• vähintään yksi ensiapu koulutettu työntekijä 10 henkilöä kohden kussakin työvuorossa ja työpisteessä. Yleensä ensiapupätevyydeksi vaaditaan Ensiavun peruskurssin sekä jatkossa ylläpito koulutus Ensiavun kertauskursseilla kolmen vuoden välein.

3. Tapaturman vaara erityinen;

• Vähintään yksi ensiapu koulutettu työntekijä 5 henkilöä kohden kussakin työvuorossa ja työpisteessä. Yleensä suositellaan vähintään Ensiavun peruskurssia ja Ensiavun kertauskursseja 1,5 vuoden välein.
• Lisäksi kaikilla sähköalan ammattihenkilöillä ja kaikilla, jotka osallistuvat sähkötöiden johtamiseen tai avustamiseen tulee olla suoritettuna vähintään hätäensiapu koulutus. Sähkötöiden parissa työskentelevien hätäensiapukoulutuksen tulee sisältää lisänä sähkön aiheuttamien vammojen ensiapu. Sähkötöihin soveltuva ensiapukoulutus tulee suorittaa kolmen vuoden välein. Sähkötöiden ensiapuvalmiutta koskevat vaatimukset löytyvät SFS 6002 sähköturvallisuus standartista ja nämä vaatimukset täyttyvät räätälöidyllä hätäensiapu koulutuksella.

Työpaikalla vaadittavat ensiapuvälineet

Työpaikalle hankittavien ensiapuvälineiden tulee olla oma työympäristö huomioiden mahdollisimman helppokäyttöisiä, sekä hyvin soveltuvia niiden todennäköisempien tapaturmien hoitoon, joita työpaikallasi tulet kohtaamaan. Työpaikalle hankittavien ensiapuvälineiden määrän ja ensiapupisteiden sijoittelun suunnittelussa kannattaa hyödyntää terveydenhuollon ammattilaisten näkemystä asiasta. Tässä suunnittelussa kannattaa hyödyntää samanlaista riskiarvio kaavioita kuin ensiapukoulutettavien määrän suunnittelussa. Tähän voit ottaa mallia tästä liitteestä.

Maallikko hankkii herkästi työpaikalleen suuren määrän ensiapuvälineitä, jotka ovat usein monin kertaisesti ylimitoitettuja tai turhia todelliseen tapaturma tarpeeseen nähden. Toisaalta äkillisiä vakavia sairaskohtauksia voi tapahtua jokaisella työpaikalla ja sen vuoksi hankintana defibrillaattori on monesti varsin kannattava investointi työpaikalle. Äkilliset vakavat sairaskohtaukset ja elvytystilanteet ovat edelleenkin varsin harvinaisia työpaikoilla, mutta sellaisen sattuessa kohdalle, meistä jokainen varmasti toivoo mahdollisuutta käyttää defibrillaattoria osana elvytystä. Moni ei välttämättä ole koskaan nähnyt elvytystilannetta oikeassa elämässä, mutta on saattanut joutua näkemään sellaisen tapahtuman, vaikkapa TV:stä 12.6.21 Suomi – Tanska jalkapallo ottelua seuratessaan. Sydänpysähdys näyttää ja tuntuu pelottovalta tilanteelta, mutta kuten edellä mainitussa tilanteessa nähtiin, on hyvään lopputulokseen mahdollista päästä välittömästi aloitetulla elvytyksellä, jossa päästään käyttämään defibrillaattoria lyhyellä viiveellä.

Miten Kela työpaikalle hankittuja ensiapuvälineitä ja ensiapukoulutuksia?

Korvauksen piiriin kuuluvat työpaikalle valvottua ensiapua varten hankittujen ensiapuvälineiden kustannukset, kuten: 

• työpistekohtaiset ensiapukaapit ja niihin hankitut tavanomaiset sidetarvikkeet
• sisällöltään/käyttötarkoitukseltaan työpistekohtaisia ensiapukaappeja vastaavat ensiapulaukut sidetarvikkeineen
• ensiapukaappien ja -pakkausten sisällön tarpeellinen täydentäminen
• silmänhuuhtelupullot

Ensihoidon välineistö ja –tarvikkeet sekä katastrofivalmiuden ylläpitoon hankitut varusteet eivät kuulu työterveyshuollon korvausten piiriin, sisältäen mm. defibrillaattorit, paarit, hätäsuihkut, ensiaputilat, paine-, kompressio-, kiristyssiteet, paarit, huovat ym.

Työpaikalle hankitut lääkkeet (resepti-, itsehoitolääkkeet) eivät ole työterveyshuoltona korvattavia. Poikkeuksena tässä on ulkomaan työmatkoilla työterveyshuollon tarpeelliseksi katsomat lääkkeet ottaen huomioon kohdemaan olosuhteet ja matkan kesto.

Lisäksi tulee huomioida, että työnantajien on mahdollista saada korvausta ensiapuvalmiuden kustannuksista, mikäli korvaamisen edellytykset täyttyvät:

• työterveyshuollon ammattihenkilö on työpaikkaselvityksen perusteella katsonut ensiapukoulutuksen ja ensiapuvalmiuteen liittyvät hankinnat tarpeellisiksi. (VNa 708/2013 11 §.)
• todetut tarpeet on kirjattu työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan.

Lait liittyen työpaikan ensiapuvalmiuteen

Yrityksillä ja työnantajilla on Suomessa lakisääteinen velvollisuus huolehtia riittävän ensiapuvalmiuden järjestämisestä työpaikoilla. Työnantajan tulee toimillaan turvata, että työntekijöille ja työpaikalla asioiville henkilöille, on turvattu riittävä ensiapu sairaskohtauksen tai tapaturman sattuessa. STM:n oppaaseen ensiavalmius työpaikoilla ryhdyttiin tekemään muutoksia 24.1.2020, jonka pohjalta työsuojeluhallinto ilmaisi sivuillaan työpaikan ensiapuvalmiutta koskevat vaatimukset seuraavasti:

” Työpaikalle on järjestettävä ensiapuvalmius, joka on tarpeeksi kattava työn luonteeseen nähden. Lisäksi työntekijät pitää opastaa toimimaan onnettomuustilanteissa siten, että vahingot jäävät mahdollisimman pieniksi. Ohjeistusten laajuus riippuu työstä ja työolosuhteiden erityispiirteistä.” Lähde: https://www.tyosuojelu.fi/tyoterveys-ja-tapaturmat/onnettomuuksien-ehkaisy

Keskeisin lainsäädäntö ja asetukset, jotka määrittävät ensiapuvalmiuden järjestämisen työpaikoilla Suomessa.

Jokaista työpaikkaa koskettavat huomiot:

• Jokaisen työntekijän tulee saada työantajalta toimintaohjeet, niistä toimenpiteistä, joita tarvitaan ensiapua vaativissa tilanteissa (lataa tulostettava hätäensiapuohje työpisteille tästä).
• Työantajan tulee huolehtia, että työpaikalla on riittävästi ensiapukoulutettuja henkilöitä. Myös lyhytkestoisesti muista erillään työskentelevissä työryhmissä tulee olla riittävä määrä ensiaputaitoisia työntekijöitä. Listaus ensiapukoulutetuista henkilöistä tulee olla kaikkien työntekijöiden nähtävillä.
• Ensiapu vaativia tilanteita varten työpaikalta tulee löytyä riittävä määrä asianmukaisia ensiapuvälineitä sopivaksi katsotuissa pisteissä, ja nämä ensiapupisteet tulee merkitä riittävän selkeästi.

Työterveyshuoltolaki (1383/2001)

• 12 § työterveyshuollon sisältö

Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta (708/2013)

• 11 § ensiapuvalmius

Työturvallisuuslaki (738/2002)

• 46 § ensiapu

Valtioneuvoston asetus työpaikkojen turvallisuus- ja terveysvaatimuksista (577/2003)

• 8 § ensiaputilat

Valtioneuvoston asetus työpaikkojen turvamerkeistä ja niiden vähimmäisvaatimuksista (687/2015)

Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta (205/2009)

• 74 § ensiapu ja pelastusvälineet

Valtioneuvoston asetus puunkorjuutyön turvallisuudesta (749/2001)

• 13 § ensiapu

Valtioneuvoston asetus kemiallisista tekijöistä työssä (715/2001)

• 9 § erityiset ennalta ehkäisevät ja suojelu- toimenpiteet
• 10 § kemiallisten tekijöiden fysikaalisten ominaisuuksien aiheuttamat vaarat
• 11 § onnettomuudet sekä vaara- ja hätätilanteet

Valtioneuvoston asetus räjäytys- ja louhintatyön turvallisuudesta (644/2011)

• 23 § pelastautumisen järjestäminen

Valtioneuvoston asetus alusten lastauksen ja purkamisen työturvallisuudesta (633/2004)

• 22 § pelastusvälineet

Kelakorvaukset ja koulutuskorvaukset

Edellytyksenä KELA korvauksille on, että yrityksessä on järjestetty työterveyshuolto ja työterveyshuollon tekemästä työpaikka selvityksestä käy ilmi ensiapuvälineiden sekä ensiapukoulutettujen työntekijöiden tarve ja sen kirjattu selkeästi suunnitelmaan.

Edellytyksenä KELA korvauksen saamiseen ensiapukoulutuksista on se, että kurssin kouluttaja on ammatiltaan sairaanhoitaja, ensihoitaja, terveydenhoitaja, palomies tai lääkäri, joka on suorittanut erillisen ensiavun kouluttaja pätevyyden sekä tähän vaadittavat ylläpito koulutukset. 

Työantajan on mahdollista hakea järjestämistään koulutuksista koulutuskorvausta. Koulutuskorvaus on lakiin perustuva ja sen tarkoituksena on parantaa yrityksen mahdollisuuksia tarjota työntekijöilleen työssä vaadittavan osaamisen kehittävää koulutusta.

Laki koulutuksen korvaamisesta 1140/2013 https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20131140

Koulutuksesta maksettavan korvauksen ydinkohdat:

• Koulutuskorvaus osallistuu työnantajalle koulutuksesta aiheutuneiden palkkakustannusten korvaamiseen.
• Edellytyksenä on, että koulutuksista on laadittu etukäteen suunnitelma, johon koulutus pohjautuu. Suunnitelman tulee olla laadittuna ennen koulutuksen aloittamista.
• Koulutuskorvausta voi saada koulutuksista, joiden kesto on vähintään yhden (1) tunnin ja työntekijälle maksetaan koulutuksesta palkkaa.
• Yhdeksi koulutuspäiväksi luetaan vähintään 6 tuntia kestänyt koulutus.
• Yhden työntekijän osalta on mahdollista hakea korvausta kolmen koulutuspäivän (18 tuntia) osalta kalenteri vuotta kohden.

Ladattavat tiedostot

112-lomakeLataa

ensiapuohjeet-tyopaikalleLataa