Kasvomaskit korona-pandemiassa, hyötyä vai ei?
THL:n 13.8. antama suositus kasvomaskien käytöstä on herättänyt tarpeen käydä keskustelua erilaisten kasvomaskien käyttötarkoituksesta ja tilanteista, joissa maskeja suositellaan käytettäväksi. Mielestäni on jo ihan aluksi tärkeää nostaa esille, että kasvomaskit ovat yksi keino ehkäistä koronaviruksen leviämistä. Edelleenkin tarvitaan muita myös tärkeitä keinoja viruksen leviämisen ehkäisemiseksi. Hyvällä käsihygienialla, kasvojen koskettelun välttämisellä, yskimällä hihaan mikäli yskittää ja pitämällä turvaväliä aina kun se on mahdollista voidaan tehokkaasti pienentää tartuntariskiä.
Mikäli sinulla on koronaviruksen oireita, hakeudu välittömästi testeihin ja vältä sosiaalisia kontakteja. Helpon oirekuva-arvion voit tehdä esimerkiksi täältä (omaolo.fi)
Markkinoilla on saatavilla lukuisia erilaisia kansanmaskeja ja niitä voidaan myös valmistaa itse. Lisäksi saatavilla on terveydenhuollon ammattihenkilöiden käyttöön tarkoitettuja kirurgisia suu-nenäsuojia, joista löytyy eri malleja tyyppi I, tyyppi II ja IIR.
On tärkeää ymmärtää, että mikään edellä mainitsemistani maskeista ei ole hengityssuojain ja ei näin ollen suojaa täysin käyttäjäänsä koronavirus tartunnalta. Maskien tarkoitus on estää pärskeiden ja pisaroiden leviäminen ympäristöön ja estää muita ihmisiä saamasta tartuntaa. Tutkimusnäyttö maskien hyödyistä on tällä hetkellä varsin ristiriitaista, eivätkä tutkijat eri puolilla maailmaa ole yksimielisiä, miten hyvin maskin käyttö suojaa muita ihmisiä. Toisaalta monissa tieteellisissä julkaisuissa on kuitenkin todettu, että etenkin oireettomien viruksen kantajien jatkotartuntoja voidaan ehkäistä varsin tehokkaasti käyttämällä maskia.
Kansanmaskien suojausteho vaihtelee, mutta oikein käytettynä niistäkin voi olla hyötyä virustartuntojen ehkäisyssä. On kuitenkin huomion arvoista, ettei näitä kansanmaskeja sekoiteta ensisijaisesti terveydenhuollon käyttöön tarkoitettuihin lääketieteellisiin suojamaskeihin (kirurginen suojamaski tyyppi I, II ja IIR).
Euroopan sisällä lääketieteellisten suojamaskien valintaa helpottamaan on luotu standardi EN14683, joka asettaa maskeille tiukat laatu- ja testauskriteerit. Kyseisten standardien suojamaskeista tulee löytyä mm. suodatustehokkuus, hengitysvastus, roiskekestävyys ja mikrobiologinen puhtaus.
Kirurgisten suojamaskien bakteerien suodatustehokkuus (standardien mukainen) on seuraava:
- tyyppi I ≥95%
- tyyppi II ≥ 98%
- tyyppi IIR ≥ 98% (R = roiskekestävyys)
Hengityssuojaimet puolestaan estävät oikein käytettynä tehokkaasti maskin käyttäjää saamasta virustartuntaa. On tärkeää ymmärtää, että uloshengitysventtiilillä varustetut hengityssuojaimet eivät kuitenkaan viruksen kantajaa levittämästä virusta ympärilleen. Tämän vuoksi hengitystie infektion oireisen ei tule näitä käyttää. Hengityssuojaimet on standardoitu EN149 mukaisesti kolmeen luokkaan FFP1, FFP2 ja FFP3.
Mitä suurempi FFP lukema on, sitä parempi on oikein käytetyn maskin suodatusteho. FFP1 vähentää käyttäjäänsä ilman kautta kulkeutuvia partikkeleita vastaan kertoimella neljä, FFP2 kertoimella kymmenen ja FFP3 kertoimella kaksikymmentä.
FFP luokituksen maskit on tarkoitettu työtehtäviin, joissa tarvitaan suojausta savua, hienojakoisia partikkeleja tai joitakin vesipohjaisia öljyisiä aerosoleja vastaan, kuten terveydenhuollon ammattilaiset.
THL:n maskisuositus koskettaa niitä sairaanhoitopiirejä, joissa on todettu koronavirustartuntoja viimeisen kahden viikon aikana. Tällä hetkellä voimassa oleva kartta alueista, joissa kasvomaskien käyttöä suositellaan (thl.fi).
THL:n maskisuositus on annettu tilanteisiin, joissa lähikontakteja ei voida välttää tai on suuri riski altistaa muita henkilöitä koronavirus tartunnalle. Tällä hetkellä suositus käyttää kasvomaskia koskettaa julkista liikennettä ja tilanteita, joissa koronavirus oireinen henkilö on matkalla koronatestiin tai joutuu liikkumaan kodin ulkopuolella odottaessaan koronatestin tulosta.
Tällä hetkellä testeihin pääsy ja vastausten saaminen on ruuhkautunut. Monilla paikkakunnilla testiin pääsyä voi joutua odottamaan 3-5 vuorokautta ja vastauksen saaminen voi kestää 1-3 vuorokautta. Lisäksi kasvomaskia suositellaan käytettäväksi tilanteissa, joissa saavutaan Suomeen riskialueilta. Riskialueilta saavuttaessa maskia suositellaan käytettäväksi karanteeniin siirryttäessä ja karanteenin aikana, mikäli karanteenissa oleva henkilö joutuu liikkumaan kodin ulkopuolella.
Vielä lopuksi haluan korostaa, ettei mistään kansanmaskista, kirurgisesta suu-nenäsuojasta tai hengityssuojaimesta ole hyötyä väärinkäytettynä, vaan maskit voivat jopa toimia virusten levittäjinä. Sen vuoksi suosittelen jokaista tämän kirjoitukseni lukijaa perehtymään oikeaoppiseen aseptiseen toimintamalliin maskia käytettäessä, katso video täältä.
Alla vielä vaiheittain aseptinen tapa käyttää maskia:
- Pue puhdas maski aina puhtailla käsillä. Mikä käsien pesu saippua vedellä ei ole mahdollista käytä käsidesiä, jossa alkoholipitoisuus on vähintään 71%.
- Aseta maski kasvoille puhtailla käsillä hyvissä siten, että se peittää nenän, suun ja leuan. Aseta maski hyvissä ajoin ennen mahdollista tilannetta, jossa turvallisen välimatkan 1-2m säilyttäminen muihin ihmisiin ei ole mahdollista.
- Vältä maskin koskettelua käytön aikana. Mikäli maskin asentoa tarvitsee kohentaa, se tulee tehdä aina puhtailla käsillä (pesu tai käsihuuhde ennen ja jälkeen maskin koskemisen).
- Vaihda maski uuteen sen kostuessa tai likaantuessa.
- Poista maski puhtailla käsillä tarttumalla kiinni maskin naruosasta. Älä koske maskiosaan.
- Heitä käytetty kertakäyttöinen maski välittömästi käytön jälkeen roskikseen. Älä käytä kertakäyttöistä maskia uudelleen.
- Pese tai desifioi kädet jälleen.
Lämmintä elokuuta ja terveyttä teille kaikille!
Marko Ahtonen
sairaanhoitaja, frontline COVID-19 worker
Operatiivinen johtaja
Uskalla Auttaa Koulutuspalvelut Oy
